tiistai 17. maaliskuuta 2015

Puhelinaika

3. päivä ahmimatta. ?? kg. ?? kcal.
Psykiatri soitti tänään. Se oli hirveän mukava ja tavallaan kai ymmärtäväinen, tai siis eka kelasin et en mä siltä varmaan mitään apua saa mut se sit sanoikin et antaa mulle uuden ajan ja lisää lappuja täytettäväks ja sit palaa asiaan. Sen mielestä mun avuntarve oli vissiin sit vakavastiotettava. Oli tosi vaikea kertoa mistä kiikasti mut sain sit sanottuu miten en saa mitään koskaan tehtyä ja nytkin on huone kuin taistelutantere  mis osapuolet on pyykkipäivä ja neljän viikon kiinalaisahmimisputki. Enkä vieläkään jaksa siivota. Tai käydä suihkussa. Mut ei meillä ole nyt vettäkään joten mikäpä siinä sitten, kämppis yrittää parhaillaan hoitaa asiaa vuokraisäntien kanssa.

En ole syönyt tänään vielä mitään ja oon nyt jo pitkään pohtinut et vetäisinkö mätöt vai en. Haluan oksentaa mutta pidän pääni, jo pelkkä kännilervaaminen on niin vastenmielistä etten todellakaan halua kierteeseen jossa oksentelen muulloinkin. Mut jos en ole tekemässä mitään koko viikolla, voisin mättää ja sitten olla syömättä muutaman päivän, jos nyt en ihan vesipaastolla niin paastolla kuitenkin. Pitää joka tapauksessa käydä kaupassa ja ostaa roskapusseja. Tilaisin varmaan intialaista tai pizzan jos voisin, mut rahaa menee ja pitäisi säästää.

Toisaalta jos en mätä, voin laittaa nekin rahat säästöön. Oon yrittäny koko päivän katella thinspoa ja ajatella jotain muuta ja venaa sitä lämmintä vettä et ei tarvis ahmia. Mut toisaalta ruoka on niin ihanaa. Haluan vain vetää kaikkea epäterveellistä pään täyteen. Mut jos voisin pitää sen verran kontrollii etten söis siihen pisteeseen että sattuu? Kalorit menis yli mut ei tulis fyysisesti niin paska olo. En tiedä. Haluan kaiken. Ja musta tuntuu et tänään se lähtee, tänään lähtee taas käsistä. Tästä tulee varmaan taas 0. päivä ahmimatta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti